perjantai 15. syyskuuta 2017

Brasilia, Angra dos Reis


Vihdoin maata jalkojen alla. Ensimmäiseksi täytyy todeta, että tässä Angra dor Reis Club marinassa on todella ystävällinen vastaanotto. Jokainen laiturilla vastaantuleva on toivottanut meidät tervetulleeksi. Olette tervetulleita Brasiliaan ja tervetulleita tähän satamaan. Aivan mahtavaa.

Klubin logo.
Aivan ensimmäiseksi alkaa tullin metsästys. Saimme siihen heti apua paikan marinerolta ja hän soitti meille ystävällisesti taxin sekä ohjeisti portugalin kielellä kuskille mihin meidät piti viedä. Ensimmäisenä päivänä, joka oli torstai ehdimme käydä tullissa. Viraston työntekijä pyysi meille tulkkaamaan ystävänsä ja homma tuli hoidettua todella mukavasti. Maahantuloviranomaisten luo ehdimme vasta seuraavana päivänä, perjantaina.
 
Uusi kotisatamamme.


Koko paikkaa ymparoi vuoret, varsinainen kaupunki sijaitsee vastarannalla.

Yllätyksemme oli suuri kun Angra dos Reis Marina Cluben Kommodori Francisco käytti meitä Clubin pitkäaikasijäsenen Marion kanssa maahantuloviranomaisten luona. Saimme tässä vaiheessa osan tarvittavista papereista täytettyä. Mario puhui hyvin englantia, joten hän toimi ja toimii edelleen tulkkinamme eri asioissa. Olimme todella otettuja ja ei apu vielä siihen loppunut. Meille oli sovittu perjantai aamuksi mekanikko Volvolta katsomaan moottoria. Seuraavana maanantaina mekaanikko tuli työkaluineen irroittamaan loput osat koneesta. Kapteenilla oli kiireinen viikonloppu irroittaa konetta mahdollisimman pitkälle. Marivaihde jätettiin ammattilaisten tehtäväksi. Koneen nosto tapahtui tiistai aamuna. Tätä varten meidät piti hinata Pirates satamaan. Se tapahtui jouhevasti kahden marineron voimin. Minä sain harjoitella jolla ajelua Omahan kyljellä.

Tässä välissä luottotulkimme oli käyttänyt meitä lauantaina maahantuloviranomaisten luona uudestaan, jotta saimme puuttuvan leiman papereihin. Maahantuloviranomais paikka oli minun käsitykseni mukaan kiinni, mutta ilmeisesti edellisenä päivänä oli sovittu, että voimme tulla noutamaan paperin lauantaina. Siellähän se oli valmiina odottamassa noutoamme. Erittäin miellyttävä arvokkaan oloinen herrasmies otti meidät vastaan. Lisäksi kävimme lauantaina hakemassa purjehdusluvan merivartiostolta. Meidän käsityksemme mukaan laitos oli suljettu, mutta reipas (76v) tulkkimme vain meni soittelemaan summeria ja pääsimme sisään ja saimme homman hoidettua.

Ei suinkaan sovi unohtaa, että perjantaisin on Angra dos Reis clubilla barbecue ilta. Tänne tulee satamassa olevien ihmisten lisäksi lähiympäristön paikalliset ruokailemaan. Eikä ihme, sillä hinta on 25 realia, joka on vajaat 7€. Sillä summalla saa santsata masun täydeltä ja kyllä ruoka on todella hyvää. Kasviksia, salaatteja, farofaa (paahdettu maniokkijauhoseos), palmunydintä, tomaatti kurkku sipuli salsaa, viiriäisenmunia (josta on tullut herkumme), riisiä, grillattua sisäfilettä, kanaa, ulkofilettä, lihaisia makkaroita. Aivan mahtava buffa. Tuo Farofa muistuttaa ulkonäöltään kuskusia, mutta maistuu sellaisenaan, noh kuivalta jauholta. Se on tarkoitus sekoittaa johonkin ruokaan, esim. tomaatti kurkku sipuli salsaan ja maistuu tällöin oikein hyvältä. Sitä myös maustetaan esim. korianterilla. Ilokseni täällä käytetään paljon tuoretta korianteria mausteena.

Ruuan odottamisruokaa. Lihaisa makkara ja sampyla.

Huikeaa salaattia!

Kukalla varustettu salaatti on todella hyvaa. "Peruna salaatti" tehdaan taalla perunasta ja eri juureksista
.

Se tarkein, grillaaja ja lihat. Ruoka grillataan hiililla ja grilli pysyy kuumana noin 6 tuntia.
Täytyy todeta, että clubin ravintolan ruoka on kaiken kaikkiaan hyvää ja ruokalista mahdollistaa terveellisen ruokavalion. Voit tilata lautasellisen kasviksia tai reilun salaatin lisukkeeksi ruokiin. Toki perinteiset ranskalaisetkin löytyvät. Ruoka on hyvää ja vaihtoehtoja löytyy! Hinnasto on kuitenkin maltillinen. Sunnuntaisin olemme saaneet kutsun grilli iltaan, joka toimii nyyttäri periaatteella ja rannassa onkin grillauspaikka ns. omia illallisia varten. Clubilta löytyy uimaaltaat isoille ja pienille uimareille. Vaikka clubilla on jo ilmeisen selvästi ikää sitä hoidetaan koko ajan ja se on siisti ja puhdas.

Se mitä itse kaipaisin matkapurjehtijana olisi pyykinpesukone. Sitä ei täällä ole ja ilmeinen tapa on käyttää pyykit pesulassa. Itsepalvelu pesulaa ei tunneta Brasiliassa. 15kg pyykkiaä maksoi meille 300realia, joka on noin 80€. Olen alkanut harkita vakavasti pyykinpesukoneen hankkimista Omahaan. Nyrkkipyykkikin alkaa kuullostaa hyvältä jutulta!
Olemme todella tyytyväisiä, että rohkenimme tulla tänne sen sijaan, että olisimme menneet Rioon tai jatkaneet matkaa. Paikka on pieni ja kaupungilla on mielestämme turvallista liikkua. Olemme oppineet käyttämään (kiitos Marion) paikallisia busseja. Keskustaan ja takaisin matkustaa parilla eurolla/hlö. Emme ole toistaiseksi kokeneet minkäänlaista uhkaavaa tilannetta, jota ehkä odottaisi Brasilian rikollisuuden maineen johdosta. Toki olemme tietoisia, että toisella puolella laaksoa lötynee paikkoja, joihin ei kannata mennä turistina harhailemaan myöhään yöllä.

Tällä hetkellä odotamme Volvo moottoriamme valmistuvaksi ensi viikolla. Vika on selvinnyt ja syyllinen löytynyt. Kampiakseli oli mennyt kahteen osaan. Se ei ollut rikkonut mitään muuta koneesta. Onneksi emme ajaneet sillä yhtään. Mekaanikon ilme oli aikamoinen kun hän kuuli koneen äänen. Sammuta äkkiä!
Kampiakselin pienempi pala.



Matkalla Brasiliaan 2.7-24.8, kuvia

Kone hajosi alkumatkasta. Niemi on pitka!

Paivantasaaja ylitetty, todistusaineistoa, olkaa hyva.

Nain kay leivalle kun vaihdetaan hallssia kesken paistamisen. Kapteeni oli sitten kuvannut minun paistokset!
Kone hajonnut muutamia paivia sitten.
Doradoa paivalliseksi.
Levalauttoja tuli vastaan useita ennen Brasilian nimea.

Delfiinit tuloo!

Todistettavasti keulalla. Hyvien kuvien saanti naista ei ole helppoa!

Kaksi aika hyvan kokoista tonnikalaa.

Maata nakyvissa.
On se maata!

Kapteeni purjehduksen viimeisena paivana. Nayttaa viela ihan hyvalta.