Kolme miestä ja kukka.

Piritan satamasta kohti Dirahamia lähti matkaan kolme miestä ja kukka.
Kukka on ensi kertaa merillä ja saapui veneesemme läksiäisjuhlissa erään herrasmiehen toimesta. Todella käunis ajatus ja kiitos kukasta se oli ihastuttava ja viihtyi hyvin Kantvikin satamassa. Talkoolaiset ja kapteeni pitivät siitä huolta ja sille annettiin vettä. Ensin Petunia roikkui targa kaaressa, mutta pian se siirrettiin puomiin, lähelle mastoa. Kukka oli väriltää aniiliinin punainen ja nimeltään Petunia.

Se riippui sitkeästi Dirhamiin ja siitä eteenpäin se vaappui mukana aina Lickershamniin saakka. Täällä kukka oli vielä elossa, mutta matka verotti kuitenkin Petunian hehkua ja siitä oli pudonnut jo iso osa kukkia. Valitettavasti näistä hetkistä ei ole kuva tallennetta.

Tämän jälkeen se jaksoi vielä Visbyseen saakka. Visbyssä vietettiin yksi yö. Tässä satamassa yksi miehistöstä jäi pois Omahan kyydistä. Satamassa oli iso tapahtuma, jonka vuoksi osa venpaikoista oli varattu isolle sotalaivalle. Matka jatkui siis varsin pian eteenpäin kohti Borholmenia.

Omahan tämän hetkinen sijainti on Tejn Havn. Ikävä kyllä, Petunia oli matkasta tai yhden miehen lähdöstä niin poissa tolaltaan, että yritti ilmeisesti päättää päivänsä hypppäämällä alas ja iskeytymällä teräsveneen kanteen. Kapteeni osui kuitenkin ajoissa paikalle ja nosti Petunian takaisin kiikkumaan. Tämän jälkeen pahaa aavistamaton miehistö lähti hyvin ansaitulle ruoka tauolle, Tällä välin Petunia oli kuitenkin hvpännyt mereen eikä sitä voinut enää pelastaa.

Tejn Borholm

Tejn Havnissa vietetään vielä päivä tai pari odotellen parempaa keliä sekä tutkitaan vedentekokoneen sielun elämää se ei toimi ihan niinkuin pitäisi. Matkan alkutaipaleella ei ole ilmennyt muita ongelmia. Pientä haittaa tuo kyllä se, että osa varaosista jäi kiireessä tilaamatta ja turva valjaat löytyivät varastosta. Lisäksi ainakin suurin osa sukellukseen tarvittavista lyijypainoista on vielä varastossamme Eiköhän noille kuitenkin löydy jokin järkevä kuljetusmuoto.

Pulloposti II

Pullopostia Miialle & Aiskille
Mukavaa on matkaan lähteä!
Mulla on ihan tyhjä pää.
Tässä on tämän runon hauskuus.
Muu maa mustikka.
Oma maa mansikka.
Tervetuloa takaisin, vaikka aikaisemmin.
Aiski - jos ahdistaa
laita Miia kumiveneeseen.
Miia - Rakas ja paras aisapari
-salmaripari-
PARASTA MATKAA IKINÄ!

Terveisin: Touho, Mia, Pasi, Jaana, Pekka & Riitta