Bussimatkailua ja poskisuudelmia.

Argenttiinasta Chileen.

Vietämme aikaa Ushuaissa maaliskuun loppuun saakka. Sitä ennen ehdimme tavata uudestaan Quasar venekunnan ja Kini aluksen, joka saapuu Ushuaiaan helmikuun loppuluolella. Isot vuokraveneet tulevat ja menevät Afasynin laiturilla ja vaihdamme paikkaa milloin kenenkin kylkeen. Tapana on, että alukset ovat kyljittäin, jopa 5 veneen ryhmissä. Vain ensimmäinen on kiinni laiturissa. Bongaamme myös kuuluisan Pelagic aluksen, joka rantautuu viereemme eräänä päivänä.

Yksi hauskuus täällä Ushuaiassa liittyy bussilla matkustamiseen. Olen sopinut punkraamis keikasta Hollantilaisen Jori venekunnan ”maakipparin” kanssa. Lähdemme matkaan aamupäivällä bussilla. Minulla on käytössä bussikortti. Kaikki menee hyvin ja hyppäämme bussiin A, jonka tiedän menevän paikalliseen ostoskeskukseen. Olen käynyt siellä ennekin. Tällä kertaa bussi ei kuitenkaan kulje samaa reittiä kuin aikaisemmin. Missaamme pysäkin, jossa olisi pitänyt poistua.

Ajamme Marjoleinin kanssa päätepysäkille saakka. Noh sattuuhan näitä. Reippaana ihmisenä ystäväni päättää kokeilla josko saisimme kyydin liftaamalla. Ystävällinen herrasmies ottaa meidät kyytiin ja yritämme kertoa hieman huonolla espanjalla, että olemme menossa kauppakeskuksen La Anonyma nimiseen ruokakauppaan. Noh, näitä kauppoja on sitten useampi Ushuaian kylässä ja hän pysähtyy toisen ruokakaupan eteen. Emme tohdi sanoa olevamme väärässä paikassa, joten hyppäämme pois kyydistä. Olemme taas siellä mistä aloitimme matkan kohti kauppakeskusta.

Päätämme kävellä kohti kauppakeskusta ja ottaa uuden bussin loppumatkasta. Ilkikurisesti  kokeilemme onneamma liftaamalla uudestaan ja kas, harmaa auto pysähtyy kohdalle ja huomaamme, että Afasynin Roxanne ottaa meidät kyytiin. Tällä kertaa pääsemme perille asti.

Kahvittelun ja kauppailun jälkeen on tarkoitus ottaa taxi. Itseasiassa kauppa tarjoaa kyydin kun tietty summa ylityy ostoksissa. Ihan mukavaa palvelua. Tosin taximatka olisi reilut 5€, joten suuresta summasta ei ole kysymys. Emme huomanneet kahta ensimmäistä ns. taxia, koska kauppakeskus käytti taxin kaltaista palvelua. Siinä on takana yritys, joka vuokraa autoja kuskin kanssa. Alkää kysykö enempää... Matka kauppakeskukseen ja takaisin vei siis ainakin nelinkertaisen ajan siihen verrattuna, että olisimme heti ottaneet taxin satamasta kauppaan ja takaisin eikä hintakaan olisi päätä huimannut. Aina ei voi onnistua.

Bussissa ajelu on kuitenkin ihan mukava oma lajinsa. Ystävällinen sellainen. Seuraavan kerran kun bongaan sen saman bussin on reitti taas sama ja kiertää kauppakeskuksen kautta? Sitä nyt oli vaan syystä tai toisesta päätetty muuttaa. Ei ihme, että turisti info ei suosittele käyttämään busseja. Katsoivat minua vähän oudosti kun tiedustelin asiaa.

Bussissa asioiminen on, sanoisinko yllätävää. Täällä on ladattavat bussikortit niinkuin Suomessakin. Ero on se, että ne voi käyttää miinukselle. Ts. Siinä on parin matkan verran mahdollista kulkea luotolla. Kun seuraavan kerraan lataa kortin niin miinus nollautuu. Kätevää! Kuitenkin, jos sattuu käymään niin, että raha kortilta loppuu (käteisellä ei voi maksaa bussissa) niin muut asiakkaat bussissa voivat maksaa matkasi omalla bussikortillaan ja heille maksetaan käteisellä. Normaalisti reilummin kuin mitä matka maksaa. (normi hinta on noin 0,3€) Yleensä se on seuraava takanasi tai kuka tahansa muu. Ei kysymyksiä tai muita ihmettelyjä aina joku tarjoutuu maksamaan matkasi. Ei taitaisi onnistua Suomessa?

Takaisin veneilyyn. Tapasimme Quasar nimisen aluksen ensimmäisen kerran Argentiinassa, Mar de Platassa. Jordan kipparilla oli hieman vaikeuksia päästä satamasta pois. Armada nimittäin vaati häneltä tuplamäärän hätäsoihtuja yms. kamaa. Olihan Quatarissa kaksi runkoa, koska se on katamaraani. Autoimme kaveria hädässä ja lainasimme hänelle soihdut Omahasta. No se siitä, mutta olimme iloisia tavatessamme hänet uudestaan Ushuaiassa. Täytyy nostaa hattua hänen reitilleen. Katamaraanilla näillä vesillä olo on haastavaa. Vastatuuli ei ole katamaraanin parhaita puolia. Varsinkin matruusi pitää haastavana sitä, että tässä aluksessa ei ole minkäänlaista lämmitysjärjestelmää. Hhrrrr. Tilaa oli sitten reilusti ja jopa oma pyykkihuone!!!

Pienempi alus nimeltä Kini kuuluu viehättävälle herrasmiehelle nimeltä Pascal. Hän on lähtenyt noin vuosi sitten Ranskasta ja saapui Ushuaiaan pari kuukautta meidän jälkeen. Pascal on yksinpurjehtija, kokenut sellainen. Tosin olimme huolissamme kuinka hän pärjää. Myöskään Kinissä ei ole lämmitysjärjestelmää, ei juoksevaa vettä, ei wc:tä, ei uunia (keittolevyt kuitenkin) ei jääkaappia (tosin täällä sitä ei tarvita). Tuskin myöskään varsinaista eristystä. Voin kertoa, että näin syksyn saapuessa ilmat ovat kylmiä.

Tästä saankin aasinsillan Latinalaisen Amerikan tervehdykseen. On nimittäin niin, että siihen kuulevat poskisuudelmat. Itseasiassa kuten kaikki varmasti tietävät, ne kuuluvat myös Ranskalaiseen kulttuurin. Olen (olemme) siis saaneet oikeasti poskisuudelma siedätystä täällä väistämättä. Onhan se aluksi vähän hullua kun vieras mies tulee ja moiskauttaa pusut molemmille poskille ja ihan kunnon pusut ei mitään hipaisuja.

Haastavinta tässä terevehdyksessä on pari juttua. Huomioikaa, että kaikki alla mainitut ”maaystävät” ovat meille jollakin tavoin tuttuja. Kaikki tervehdykset annetaan todella hyväntuulisesti ja niin, että olet todella spesiaali ystävä, vaikka olisitte tavanneet kerran aikaisemmin!

Brasiliassa mies koskettaa naisen oikeaa olkapäätä ja antaa poskisuudelman vain yhdelle puolelle poskea. Argenttinassa saa halauksen ja poskisuudelman yhdelle poskelle. Chilessä pusut annetaan molemmille poskille halauksen kera. Myös miehet pusuttelvat.

Ranskalainen antaa poskisuudelmat molemmille poskille. Hollantilainen antaa suudelmat kolmesti vuorotellen poskia. Amerikkalainen ja Saksalainen kättelevät. Kysymys kuulukin kun Suomalainen tapaa Saksalaisen Chilessä puerto Williamsissa niin miten häntä tervehditään. Noh vähän aikaa siinä pyöriteltiin, että mitenkäs tämä nyt. Lopulta Rouva sai poskisuudelmat ja halaukset ja miestä käteltiin. Totuus on hyvät Suomalaiset, että näihin voi tottua ja todellakin ne tuntuvat hyvältä. Voinen puhua tässä kohtaa myös kapteenin puolesta. Puhumattakaan siitä mitä tapahtuu kun Suomalainen, Ruotsalainen ja Norjalainen tapaavat Chilessä, Caleta Ollassa, mutta siitä kuulette vasta seuraavassa blokissa.