Ankkurisaaret- ja lahdet Espanjassa.

Matkamme jatkuu etsimään ankkurointilahtia ja saimmekin oikein mukavaa seuraa Stella Polariksen miehistöstä tutkimaan uusia paikkoja. Ensimmäisenä saavuimme Ria de Muros e Noia nimiseen lahteen. Täälläkin oli pieni tuulenpoikanen, mutta se hiljeni kun pääsimme sisälle lahteen. Ankkurointipaikan vieressä oli pieni kylä, johon jollalla oli soudettava matka. Saimme viereiseltä Tanskalaiselta veneilijältä vihjeen, että ei kannata ankkuroida liian lähelle, sillä vuorvesi tyhjensi melkein puolet lahdesta. Onnistuimme kuitenkin ankkuroimaan juuri syvänteen rajalle, joten kaikki hyvin. Hän myös vinkkasi, että ruokakauppa olisi ihan rannassa. Lisäksi tarvitsimme ATF öljyä vaihteistoon, sitäkin kuulemma löytyisi rantakadulta.

Iltakävelyllä viehättävillä kaduilla.

Yhdessä Stella Polariksen miehistön kanssa menimme tutustumaan rantabulevardiin ja sieltä löytyikin mukavan näköisiä kapeita katuja. Luultavasti tälläkin paikalla on pitkä historia. Seuraavana päivänä löysimme myös oikein hienon liha- makkara- juusto kaupan, jossa oli myös pakastettuna meren antimia. Oikein hyvännököistä tavaraa, harmittaa kun emme saanet merenherkkuja pakastimeenne sillä kylmäkallet olivat veneessä ja taasen siesta tulossa, joten olimme jo myöhässä varsinaiselta kauppareissulta. Ostimme kuitenkin tapaksia, joita sitten veneen uunissa yritimme paistaa. Valitettavasti pelkkä alalämpöinen uuni ei oikein tehnyt niistä niin hyviä kuin toivoimme. Ilmeisesti rasvakeitin olisi hyvä. Niin ja Aiskin mielestä myös siivutuskone. Saimme aivan ihanaa Serrano kinkkua sekä tietty Chorichoa ja yllätys yllätys kolmea erilaista juustoa. Nämä kaikki herkut maksoivat vain 16€, hinnat olivat mielestämme tosi kohtuullisia.

Sovimme Stellan kanssa, että vuokrataan seuraavana päivänä auto ja käydään sisämaassa kuuluisassa pyhiinvaeltajien paikassa, Santiagossa. Veneet jätettiin Portosin satmaan, täällä oli hyvä hinta laatusuhde, tosin syyskyy on juuri vaihtunut, joten sesonki oli jo lopussa. Santiagossa on todella upea kirkko, johon satuimme tulemaan sunnuntaina, joten näimme myös suitsukkeen mahtavan keinunnan kirkon reunasta reunaan. Oli hämmästyttävää huomata kuinka liikuttuneita osa ihmisistä oli päästessään tähän pyhään paikkaan.

Santiagon kirkko oli remontissa osaksi.

Kirkkokierroksen ja ihanan pitkän lounaan jälkeen menimme läheiseen puistoon kävelylle ja täytyy sanoa, että Eucalyptus puut olivat ihan kohtuullisen kokoisia. Varmaan yhtä vanhoja kuin kirkko. Seuraavana päivänä yritettiin vielä etsiä autolla perämoottoriimme ns. enemmän vääntävää potkuria. Nykyinen kyllä kulkee yhden tai kahden henkilön kanssa ihan mukavasti, mutta kun siihen pakataan neljä kaveria kyytiin niin se ei tahdo nousta plaaniin. Eihän sitä tietysti löytynyt, mutta löytyi onneksi taas hyvänkokoinen paikallinen ruokakauppa. Sinne siis täydennyksille.

Mustat joutsenet Santiagon puistossa.

Santiagon puiston penkki.

Juomavesi automaatit ovat mielenkiintoiset, tässä yksi malli.

Taustalla Eucalyptus puu, edessä lintujen ruokinta paikka.

Puukuja.

Seuraavat saaret ovat Illa de Ons niminen saari sekä Islas Cies, näille molemmille saarille tarvitaan lupa, koska alue on kansallispuistoa. Ensimmäinen oli ihan kiva, mutta kyllä tämä jälkimmäinen näyttää paratiisilta. Kävimme pitkän kävelyn eteläpäähän saarta. Täällä on myös ravintoloita ja yhteysvene kulkee mantereelta tuoden ihmisiä hiekkarannoille. Ihan mieletön paikka kaiken kaikkiaan!

Stella Polaris jatkoi matkaa eteenpäin, me jäämme vielä hetkeksi Espanjaan. Kiitos Stellalle mukavasta seurasta ja tavataan taas!