Ranskan
Polynesia, Nuku Hiva.
On
jännittävää herätä uuteen paikkaan ensimmäistä kertaa. Se on
se kaikkein hienoin hetki, ainakin minun mielestäni. Pääsee
löytömatkailijaksi tutustumaan uusiin paikkoihin. Ruokakin maistuu
erityisen hyvältä pitkän purjehduksen jälkeen satamassa.
Aloitamme veneen pesulla, sillä joka paikka on suolakuorrutettu.
Vastainen tuuli ja aallokko ovat pitäneet siitä huolen. Ensimmäinen
päivä menee siivotessa ja on aika mennä maihin ja saada yhteys
someen.
Purjehtiessa
on aikaa ajatella läheisiä. Varmasti enemmän kuin työelämä
arjessa. Uskon, että jokaisen matkapurjehtijan kauhein hetki on
tulla satamaan, avata viestit ja huomata, että jotain
peruuttamatonta on tapahtunut.
Pikkuveljen
muistolle Isosiskolta.
Lepää
väsymyksesi, saa rauhaa.
Nyt
sinulla on kaikki aika mitä tarvitset.
Tahtoisin
tietää missä olet.
Tähtenä
yötaivaalla, valaisten merta, jota kuljen.
Yö
antaa minulle ajan muistaa sinua.
Elämääsi,
joka kulki kanssani.
Puhun
sinulle ajatuksissa.
Tulen
pyytämään sinua turvaamaan matkani.
Niinkuin
pyydän Isääkin. Olette siellä nyt yhdessä.
Pyydän
hyvää tuulta, pienempiä aaltoja.
Ohjaa
meidät oikeaan suuntaan.Näe se mitä minä en näe.
Tahdon
ajatella, että katsot meitä.
Tietysti
katsot ensin tyttäriäsi, mutta vilkaisethan myös meihin.
Vaikka
silloin kun tytöt nukkuvat.
Nuku
Juha, Pikkuveli. Kuulen äänesi. Näen kasvosi.
Ne
saavat minut aina hymyilemään, osaat sen parhaiten.
Auringon lasku Taiohaen lahdella. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti