Brighton Lymington Plymouth

Pikainen visiitti Brightonin satamaan meni nopeasti. Satama oli hyvin varusteltu ja käytin tässä kohtaa pesulapalveluja. Siellä oli ihan kohtuulliset pyykkituvat, mutta pyykin pesu on yllättävän kallista. Yksi koneellinen maksoi 4£, euroissa siis noin 6€. Lisäksi kuivausrumpu maksoi 3,5£, joten pyykin pesu maksoi kaikkiaan noin 20€ ja tietty omat pesuaineet! Melko kallista sanon minä.

Kävimme myös pyöräilemässä kaupungilla etsimässä vodafone kauppaa internettiä varten.

Matkan varrelle sattui kuuluisa Brighton Pear silta tai laituri, joka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Voin hyvin kuvitella kuinka näillä lankuilla on deittailtu ja sovittu treffejä vapaille eronneille ja karanneille pariskunnille. Ilmeisesti alkuperäinen tarkoitus oli huoltaa veneitä, mutta ympärille on tuotu paljon erilaisia huvittelu laitteita sekä tietysti rahapelejä. Tunnelma oli kuitenkin jollain tapaa nostalginen ehkä se johtui lattialankuista, joista näkyi alapuolella vellova meri. Lankut oli ihan nauloilla kiinni joten aikamatka menneeseen tuli voimakkaasti esille.

Kuvaa tulossa....

Hiekkarannat näyttivät kaukaa katsottuna hienoilta ja ihmettelinkin kun en ole aikaismmin kuullut, että Englannissa olisi hiekkarantoja. Noh tarkempi tutustuminen toi totuuden esiin ja rannat ovat täynnä pientä kiveä, joka on hioutunut pyöreäksi vuoroveden vaikutuksesta. Ei siis hiekkaa vaan kiviä!

Sivuhuomautus, lisää viiniä, juttua riittää!

Lymington sen sijaan oli aivan ihastuttava paikka. Tosin enismmäinen laituri, jota katselimme sillä silmällä, että tähän rantaudutaan tuli ystävällinen huomautus kanssa veneilijältä, että kannattaa jatkaa matkaa eteenpäin, sieltä löytyy kaikkein edullisimmat paikat. Taitaa paatti ja sen miehistö näyttää vähävaraisilta, tosin sitähän tässä ollaankin.

Tässä kohtaa täytyy vielä mainita, että rantatutuessamme useimmiten meille on mainittu hämmästyneenä, että olemme ensimmäinen Suomalainen vene tässä satamassa. Lymingtonin hienosti kauluspaitaan ja tummiin housuihin pukeutunut marinero sanoi olleensa töissä yli 8-vuotta eikä koskaan muista nähneensä siellä Suomalaista venettä! Saimme siis kunnia olla ensimmäisiä. Palvelu oli todella hyvää tässä satamassa vaikka kokoa satamalla oli vaikka millä mitalla. Silti fiilis oli kuin pikkusatama kalastajineen. Satamassa oli veneitä kiinni poijuissa. Veneet oli kiinntetty sekä keulasta, että perästä. Näkymä olin niinkuin köyhän talon porsaat karsinoissa pitkissä jonoissa ympäri satamaa. Ensin oli hieman hämmentävää löytää reittiä, mutta kun katsoit tarkemmin niin olihan veneiden välissä selkeä polku! Me saimme paikaksemme laiturin pätkän joka kellui keskellä satamaa ilman maa yhteyttä ja sähköä. Eipä se haitannut, Dinkyllä matka oli soudettavan lyhyt ja paikka, josta menimme maihin alkoi todella viehättävä vanha kaupunki.

Purjehdimme Lymingtoniin perjantai iltana ja Marineromme kertoi, että heillä on huomenna markkinat, suuntasimme sinne heti aamusta. Markkina paikka oli siinä mielessä erikoinen, että kojut oli pystytetty ikäänkuin autojen pysäköinti paikoille tien molemmille reunoille. Paikka oli täynntä ihastuttavia kojuja kaikenlaisesta tavarasta aina paikallisiin leipomo liha ja kala tuotteisiin.

Lymingtonin erikoisuus on ainakin Aiskin mielestä se, että näimme heti ensimmäisellä satama käynnillä Lotuksen, Maseratin ja Aston Martin merkkiset autot. Silti tunnelma oli enemmänkin kylämäinen miellyttävä mukulakivi katuinen paikka. Palatessamme markkinoilta oli viereemme töijännyt hieno 53 jalkaa pitkä Prinsess jahti. Aisikin välihuomautus, sillä oli oma talli Dinkylle. Itse olin vähän kauhuissani, koska valkoisen hohtavaa venettä vasten oli meidän likaiset ja varmaan täynnä kaikenlaista mähnää olevat fenderit! Veneen isäntä ts. Kippari oli todella ystävällinen ja melkein pahoillaan, että oli tullut kylkeemme kiinni ja laittanut itsensä kiinni meidän veneen kiinnityspollareihin. He olivat ainoastaan yhdellä köydellä kiinni laiturissa. Äkkiähän siihen tottui, että toinen vene oli kiinni kyljessä ja Aiskikin jutteli pitkät tovit kipparin kanssa. Olivat lähteneet Lontoosta viikonlopun viettoon Lymingtoniin. Olimme ymmärtävinämme, että hän sanoi tällä puolen satamaa olevan jotenkin parempi tunnelma ja varmastikin oli oikeassa. Hän kertoi myös, että usein aikaisemmin heillä on ollut tapana mennä viettämään viikonloppua Ranskaan, johon tietty Lontoosta on suhtellisen lyhyt matka. Nykyään kuitenkin on mukava myös rentoutua ja viettää aikaa rauhassa, joten Enlanti lienee siinä mielessä parmpi.

Plymounthissa olimme vain yhden yön purjehdittuamme Lymingtonista länteen päin noin 100M. Tämä kesti noin vuorokauden ja yöunet jäivät vähälle. Saimme kuitenkin pitkästä aikaa suhteellisen hyvän myötätuulen ja Jenni vetikin meitä uskollisesti kunnes yö tuli ja tuuli väheni, joten Volvo otti vetovuoron Omahasta. Aamuöystä tuuli nousi uudestaan ja purje voitiin nostaa jälleen ylös.

Aamusta noin klo 9.00 saavuimmed Plymouthin satamaan ja yrtimme rantautua st Anne nimiseen satamaan. Meillä kuitenkin kerrottiin melko pian, että se on täynnä. Tämä johtui siitä, että heillä oli paikalliset pujehdus kisat menossa. Olisimme tarvinneet sataman lähellä olevasta venekaupasta Aiskin aikaisemmin tilaamat tarvikkeet, joten kysyimme rohkeasti tankkauspistettä ja Marinero ohjasi meidän sinne. Hetken keskustelun jälkeen Marinero sanoin Aiskille, että voit käydä kaupassa ja olla tankkauspisteessä 50 min ja hoitaa asian. Hyvin pian Aiski palasi reissulta, mutta osat eivät olleet vielä saapuneet, joten Yaht Heaven satama oli seuraavana listallamme. Tosin tämä oli jo alunperin yritetty vältää sillä nimi kuullostaa siltä, että satama on kallis. Sitä se olikin sillä yö maksoi 44 puntaa.

Palvelu oli tottakai erittäin ystävällistä ja paikat siisit, lisäksi saimme kuulla, että tänä iltana olisi Ilotulitusta, ilmeisesti Ilotulituksen kisat. Näin ollen saimme samaan hintaan todella hienot 3-sarjan ilotulitukset! Ehkä tämä oli hintansa väärti!

Jälleen kerran Suomalaista lippua tultiin katsomaan ja miellyttävä pariskunta opasti meitä käyttämään paikallista lauttaa, jolla pääsimme helposti uudestaan lähelle toista satamaa, jossa venekauppa sijaitsi. Kun puhelu venekaupasta vihdoin tuli oli iltapäivä jo pitkällä. Nostimme äkkiä fillarit alas veneestä ja suuntasimme lautalle, sillä kauppa olisi avoinna ainoastaan noin tunnin tästä eteenpäin. Pienen sokkailun jälkeen löysimme lauttasataman sekä venekaupan. Ilman fillareita olisimme missanneet molemmat! Kyllä polkupyörät tuovat tosi paljon lisää mahdollisuuksia nähdä kaupunkia ja tietty hoitaa asoita ilman kalliita taxi kyytejä tms.

Täytyypä vielä mainita, että taas tänään söimme itsekasatut ihan törkeen hyvät hampurilaiset. Pihvit on meille toimittanut Tammisen liha suomesta (pakastimeen) ja vihdoin löytyi näihin pihveihin riittävän isot sämpylät, joiden väliin laitoin itselleni ripauksen sriratsaa, kurkkusalaattia, tomaattia, raakasipulia, avokadoa ja tietty lörays majoneesia. Ihan törkeen hyvää!!!!! Paistaminenkin onnistui Aiskilta todella hyvin, salaisuus lieneen kaasuliedessä ja riittävän kuumassa pannussa. Noh olihan ne pihvitkin ihan ykkösluokkaa! Toki kävimme tänään myös hyvässä kalaravintolassa (jäi vähän vähemmälle tuo ruokailu viime vuorokauden aikana, hampparit syötiin aamupalaksi.) jossa oli myös todella hyvää kalaa, paikan nimi taisi olla Rock Fish. Kyllä tää homma on kivaa!

Pulloposti VII
Arvoisat Agentit
Pärnänen & Kainuvaara
Suomi tarvitsee herkeämätöntä ulkovaltioiden valvontaa.
Teidät on valtuutettu raportoimaan kaikesta Suomen valtiota uhkaavasta toiminnasta päämajaan.
Hybridisodan estäminen on agenttitoiminnan riskiviisain ratkaisu.
Suomen valtio luottaa toimiinne, jotka näyttävät "seikkailijapurjehtijan" pariskunnan valinnalta.
Herran Rauhaa!
Jaana

Kerrotaankoon vielä, että pulloposti on kirjoitettu Puolustusministeriön paperille, joten parempi ottaa tosissaan tämä juttu!