torstai 11. elokuuta 2016

Kellutaanko me?

On hyvä kysymys, jonka joutuu tässä satamassa tekemään usein. Paikka on Newhaven Englannin etelä rannikolla. Tämä johtuu siitä, että vuorovesi on korkeimmillaan noin 6m. Satamssa oli lämmin vastaanotto ja kysymys kuuluikin, tuletteko tälle paikalle, jossa on niukasti vettä ja alla mutaa? No vaihtoehtoja ei ollut, joten Aiski sanoi päivän selvänä asiana, Okay then I take the mud! Omahan vessan huuhteluvesi on merivettä, joten kun tulee kiire vessaan hihkaisen mennessäni “Kellutaanko me?” ja vastauksen mukaan käytän huuhteluun joko vessan omaa järjestelmää tai lasken suihkusta makeaa vettä, jotta muta ei tukkisi putkia.

Tässä ei kelluta!

Tämää vene oli meidän vasemmalla puolella noin 10m päässä. Kuvaaja seisoo Omahan vieressä.

Parran pesua kaputeenille!



Savolais tytön mielestä isoja kaloja mudassa!
Paikka on fiilikseltään pieni kalastaja kylä, joka omaa muutaman vierasvenepaikan. Sataman lähellä on viehättävä snakari, jonka asiakaspalvelu on ehkä huiminta mitä olen nähnyt koskaan. Ensinnäkin myyjätär sanoo itsekseen kun saavumme tiskille Unbelievable they fuckin come here! Sitten hän muutamaan kertaan mainitsee useamman kirosanan jatkaa hommiaan ja ottaa tilauksen vastaan. Pian käy ilmi, että myyjätär on yksin vuorossa, jossa pitäisi olla kaksi henkilöä. Aiskin kanssa ystävällisesti kerromme, että meillä ei ole kiirettä. Myyjätär on meille välillä ylitsevuotavan ystävällinen käyttäen usein täällä kuultavaa sanontaa: Darling and Sweet heart! Mikä kuulostaa minusta jopa hieman liian läheiseltä. (Myös meidät vastaanottanut sataman työntekijä käytti minusta nimitystä sweetheart, little bit forward… kun tulimme satamaan.)

Vielä sen jälkeen kun tulimme tiskille myyjätär sanoo: I wish they don’t order food! Lisäksi hän huutaa kuuluvalla äänellä aikaisemmin tulleiden asiakkaiden annoksia noutamista varten CHEESE BURGER! Ja asiakkaat todellakin hyppäsivät ylös tuoleistaan ja tulivat kiltisti kiireen vilkkaa noutamaan annoksensa. Useiden kirosanojen ja uusien asiakkaiden manaamisen jälkeen saimme hyvät burgerit eteemme ja vatsa täynnä oli hyvä jatkaa pyöräilyä eteenpäin. Täytyy vielä mainita, että paikka oli todellakin täynnä ja ruoka hyvää, joten ronski palvelu kuitekin toi tyytyväisiä asiakkaita aina uudestaan kojulle. Tätä nimittäisin Aidoksi Asiakaspalveluksi!!! Hienoa!

Pulloposti VI

Tässä lappu purkkiinne.
Me täällä maissa haluaisimme lukea 
blokianne ja postauksianne.
Ei pelkkiä maisemia ja reittejä vaan myös tuntoja.
Miia kertoi miltä tuntui olla yövahtina viime kesänä.
Rippilaulut tulivat kuin itsestään. Mielenkiintoista!
Harva meistä uskaltaa tehdä sen, mitä te nyt teette. 
Olemme ylpeitä teistä! Mutta kertokaa miltä se kaikki tuntuu.

Tuntematon kirjoittaja.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti