Tyyni meri, kohti Rapa Nuita

Tyyni Meri, kohti Rapa Nuita.

Chile, Robinson Crusoe, Rapa Nui.

Olemme olleet matkalla nyt 6 päivää. Starttasimme 1.3.2019 Robinson Crusoe saarelta. Aloitimme helpossa kelissä tuulen ollessa max. 20Kn myötäisestä. Jostakin syystä tuntuu vaikealta odottaa 20pvää, jolloin arvioimme olevamme Rapa Nuilla. Tuulet ovat olleet usean päivän täysin myötäisiä. Tarkoitus on mennä noin 600 mailia pohjoiseen josta käännymme kohti länttä. Näin pitäisi löytyä pasaati tuulet. Suora linja Robinsonilta Rapa Nuille ei tule kysymykseen sillä se on alkumatkasta tyyni ja loppumatkasta tuulet saattavat olla kovia ja vaihtaa suuntaa useasti.

7.3.2019 Olemme nyt ohittaneet kääntöpisteen, matkaa on jäljellä noin 1000nm. Olemme edenneet tähän mennessä joka päivä vajaat 100nm. Yhden vuorokauden ajoimme koneella. Tällä hetkellä sijaintimme on 27°36.480’S 87°11.249’W. Suunta on 295° ja SOG 3.0kn. Hiljaa hyvä tulee. Mainingitkin ovat jo kadonneet, aallokkoa ei juuri ole. Tämä on ollut kaikkein helpoin purjehdus ikinä. Ei pahoinvointia (ilman lääkitystä, vain inkivääri teetä) olen saanut nukkua joka yö, sillä Kapteenista on tullut Kiltti Kapteeni ja hän on päivystänyt kaikki yöt yksin. Nukkunut välillä ja tarkistanut tuulet, suunnan ja AIS:ssa mahdollisesti näkyvät alukset. Tuuliperäsin pitää suunnan niin hyvin, että sitä ei tarvitse korjailla kuin ehkä kerran tai kahdesti vuorokaudessa. Ketään ei ole missään viimeiseen 3 vuorokauteen näkynyt, vaikka lähdimme Polarwindin kanssa samaan aikaan. He katosivat AIS:sista parin päivän purjehduksen jälkeen.

Kalaa ei olla vielä saatu, vaikka ne näkyvät uivan Omahan vierellä. Tonnikalaakin näyttäisi olevan. Eivät kuitenkaan ole nälkäisä tai Rapalamme ei näille kelpaa. Olemme kuitenkin luottavaisia sillä Rapalaa ne käyttivät Robinson Crusoellakin. Vedämme yhden päivän Touhon lahjoittamaa Gigolo viehettä. Se kelpasi hyvin jollekin isolle hirmulle. Oli vain vaijerin pätkä jäljellä kun nostimme siiman ylös. No eiköhän ne tonnikalat sieltä kohta tule. Kapteeni meni nukkumaan ja minun olisi kohta syytä aloittaa perunalaatikon valmistus.

Hyvähän siitä tuli ja matka jatkuu rauhallisissa merkeissä. Öisin tuulet ovat hieman epätasaisemmat nyt, joten minäkin päivystän aamuyöstä nelisen tuntia. Tosin vain muutamana yönä. Matkan varrelle sattuu saari tai pikemminkin luoto nimeltä Isla de Gomez. Se sijaitsee noin 200nm itään Rapa Nuilta. Olemme kuulleet, että saaren tuntumassa on paljon haita ja jokunen venekunta on käynyt siellä snorklaamassa. Kapteeni onkin alkanut laskemaan maileja sukellukseen ei Rapa Nuille.

Kapteeni ssb radio kimpussa säätä ottamassa. Jokailtainen tapahtuma.

Eräänä yönä plotteri kadotti kaikki tiedot. Ei tuulta, sijaintia, nopeutta, syvyyttä, ruorikulmaa vain tyhjää. Olemme käytännössä sokeita. Se kuitenkin käynnistyy uudestaan kun kaikki buutataan ja piuhat irroitellaan. Toimi sitten yhden päivän, kunnes se tilttasi uudestaan eikä enää suostunut käynnistymään. Neuvokas Kapu alkoi vianetsinnän. Pelkäsimme, että ongelma on maston päässä olevassa anturissa. Onneksi Kapu aloitti ensin etsimään kannella olevista liitoksista vikaa. Kun yksitellen kytkimme pois laitteita syyllinen paljastui. Furunon näytön datakaapelin piuhan liitin näytön puoleisesta päästä oli ottanut vettä sisään. Saattaa olla, että sitä vettä vähän roiskahti matkalla Robinson Crusoelle kun menetimme kaksi aurinkopaneelia. Ihmeen huono laatuiset liittimet noihin on kuitenkin valittu. Onneksi mukana oli varaliitin ja Kapu pisti piuhan poikki ja uuden liittimen tilalle. Taas pelittää.

Vihdoin kauan odotettu saari tai luoto on näkyvissä. Olemme myös kuulleet, että siellä on ollut asutusta ennenkuin Chilen Armada on automatisoinut saaren loiston. Saari on lievästi U:n muotoinen ja näyttäisi, että siinä voisi ankkuroitua. Tuuli tai ehkä pikemminkin aallot ovat tänään kuitenkin aivan liian korkeat ja tyrskyt lyövät kohti karikkoisen näköistä rantaa. Emme uskalla mennä lähellekään ankkuripaikkaa ja joudumme tällä kertaa jatkamaan matkaa ilman sukelluksia. 

Isla Gomeksen linnut tulivat tosi lähelle ja olivat uteliaita.

Pari viimeistä yötä ovat hieman hankalat sillä tuuli puhaltaa välillä 20-25kn ja tyyntyy sitten lähes kokonaan. Vaihtaa suuntaa ja alkaa taas puhaltaa koillisesta niinkuin pitikin. Tätä kestää klo 5 paikeille aamuyötä (Chilen aikaa). Alamme olla aikavyöhykkeellä, jossa kello on luultavasti 3 tässä vaiheessa yötä. Matruusi ruoriin ja tuulet ovat taas tasaiset 15-20kn. Näin helppoa purjehdusta ei ole ollut vielä kertaakaan yksikään pätkä. Eikä tämä ole edes lyhyimmästä päästä. Viimeiset tunnit tulemme saaren suojassa ja samalla tarkistamme kaksi muuta ankkuripaikkaa länsipuolelta Rapa Nui saarta. Tiedämme kuitenkin (Kiitos Polarwindin) sääennusteen, että tuuli alkaa tyyntyä, joten menemme ns. kylän puolelle ankkuriin. Hassua kyllä koillisesta puhaltava tuuli kääntyy vastaiseksi kun ohitamme saaren eteläkärjen ja aallot kasvavat. Onneksi ehdin tehdä siivoukset ja imuroinnit tyynen puolella. Mikä siis pitäisi kaiken järjen mukaan olla se tuulinen puoli.

Ankkuroimme kuitenkin rohkeasti muiden veneiden luo. Täällä on 5 venettä ennen meitä. Kuulemme, että maksimissaan satamassa on ollut 7 venettä. Kun saavumme Polarwindin kanssa alkaa siis olla ennätykset kyseessä. Tiedämme jo nyt, että ainakin kaksi venettä on tulossa lisää lähipäivinä. Sesonki kuumimillaan. Ankkuroidumme (19.3.2019) noin vajaan metrin aallokkoon illansuussa klo 16 aikaan. Ilmoitus radiolla Pascua Radiolle (Armadalle), että saavuimme juuri Pääsiäsi saarille. Kuutamo on parhaimmillaan ja Cokis kylmässä.